Katala ja kiehtova

Kahvipöytään nostettu kääretorttu voi olla liian kuiva, liian kostea, turhan mauton, pinnaltaan halkeillut tai muuten vain uuvahtanut ja mielikuvitukseton. Se voi olla myös täydellisen raikas ja makea, suussasulava ja kaunis kuin kevään ensimmäinen kukkanen auringon lämmittämässä kukkapenkissä. Niin tai näin, kääretorttu on erittäin monimuotoinen ja moneen makuun muunneltavissa oleva leivonnainen, jota kannattaa lähestyä rohkeasti. Ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa, vaan maku lopulta ratkaisee. 

Kurimuksen kourissa

Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat 10.3.2020 äidinkielen kokeilla. Abiturienttien kurimus, vuosia vahvistunut ja kasvanut pyörrevirta vie aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria nyt vauhdilla kohti kevättä. Kurimus hellittää kirjoitusten ja pääsykokeiden jälkeen otteensa heittäen nuoret eri suuntiin elämässä. Jotkut lähtevät armeijaan, toiset opiskelemaan kuka minnekin, joku ottaa vauhtia aikuisuuteen välivuotta pitämällä, töitä tehden tai maailmalla seikkaillen. Yhtä kaikki, minne kukin lopulta päätyykin, nyt kurimuksen tiukassa otteessa kaikenlainen tsemppaus voi tulla hyvään tarpeeseen. Kirjoituksiin pakataan mukaan eväitä, sellaista millä jaksaa ja mistä saa ehkä myös vähän lisätsemppiä ja mielihyvää kesken koitoksen. Tsemppikahvit ja leivonnaiset kokeisiin valmistautumisen loppumetreillä voivat olla myös paikallaan.

Tutkimussuunnitelma

Blogikeittiöön saatiin Facebook-sivun kautta hyviä syitä leipomiseen. Ajankohtainen abien tsemppaus ja samaan saumaan osunut naistenpäivä innoittivat tällä kertaa leipomaan ja toteuttamaan pidempään muhineen kääretorttututkielman.

Tutkielman alkuperäinen asetelma oli testata eri paksuisia kääretorttupohjia. Erittäin ohuen pohjan ja erittäin paksun pohjan lisäksi oli tarkoitus käyttää myös eri tyyppisiä täytteitä. Myöhemmin tutkimussuunnitelmaan lisättiin suklaakkakkupohjan testaminen kääretorttuna. Olisiko suklaakakkupohjasta kääretortuksi?

Tulokset, johtopäätökset  ja pohdinta

Testin tuloksena syntyi kolmen kääretortun ja yhden kulhokakun lisäksi oheinen taulukko, jonka avulla on helppo säätää kääretorttutaikinan kokoa. Testin ohut kääretorttu tehtiin kolmen munan taikinalla ja paistettiin 32cm x 34cm pellillä. Jumbokääretorttu tehtiin kuuden munan taikinalla samalla pellillä. Normaali kääretorttu samalle pellille syntyy neljän munan taikinalla. Täysimittaisella 60 cm uunin pellillä paistaessa neljällä munalla tulee ohut kääretorttupohja, viidellä munalla normaali ja seitsemällä munalla jumbo. Kahdeksan munan jumbo olisi jo mahtavan muhkea kääretorttupohja.

• 1 muna/ 0,25 dl sokeria/ 0,125 dl perunajauhoja/ 0,25 dl vehnäjauhoja/ 0,25 tl leivinjauhetta

• 2 munaa/ 0,5 dl sokeria/ 0,25 dl perunajauhoja/ 0,5 dl vehnäjauhoja/ 0,5 tl leivinjauhetta

• 3 munaa/ 0,75 dl sokeria/ 0,375 dl perunajauhoja/ 0,75 dl vehnäjauhoja/ 0,75 tl leivinjauhetta

• 4 munaa/ 1 dl sokeria/ 0,5 dl perunajauhoja/ 1 dl vehnäjauhoja/ 1 tl leivinjauhetta

• 5 munaa/ 1,25 dl sokeria/ 0,625 dl perunajauhoja/ 1,25 dl vehnäjauhoja/ 1,25 tl leivinjauhetta

• 6 munaa/ 1,5 dl sokeria/ 0,75 dl perunajauhoja/ 1,5 dl vehnäjauhoja/ 1,5 tl leivinjauhetta

• 7 munaa/ 1,75 dl sokeria/ 0,875 dl perunajauhoja/ 1,75 dl vehnäjauhoja/ 1,75 tl leivinjauhetta

Ohut ja normaalipaksuinen torttu kääriytyvät helposti ja halkeilematta rullalle. Paksu kääretorttupohja on haastavampi kääriä ilman että se halkeilee. Paksu, runsas ja pursuileva täyte lisäävät kääretortun käärimiseen haastetta.

Suklaakakkupohjakokeilu meni mönkään. Pohja halkesi kahtia jo kumoamisvaiheessa. Pohja ei myöskään taipunut rullalle, vaan halkeili ja hajosi. Dumlekastikkeella ja dumlemoussella täytetty kääretorttupohja lusikoitiin lopulta elmukelmulla vuorattuun lasikulhoon. Dumle-överi-täytekakun täytteet sopivat kyllä hyvin kääretortun täytteiksi, mutta kakkutaikina ei sovellu kääretortuksi. Jatkotutkimuksissa täytynee etsiä hyvää torttupohjaa suklaakääretortulle. Lisätutkimusta ja testaamista tarvitaan myös sokerin tarttumisesta kauniisti kääretortun pintaan. Seuraavalla kerralla kellotetaan sopiva hetki tortun kippaamiseen sokeroidun leivinpaperin päälle. Mututuntumalla se näyttäisi oleva keskimittainen ajatus ja muutama huokaus sen jälkeen kun torttu on otettu ulos uunista.

Tsempit abeille

Jumbokääretorttu, joka oli täytetty mustikkacurdilla ja mansikka-kerma-sitruunarahka-valkosuklaa-täytteellä, katkaistiin puoliksi saaden kaksi noin 15 cm mittaista kääretorttua. Naistenpäivän kunniaksi molemmat kuorrutettiin vaaleapunaisin pursotuksin. Vaaleanpunainen vaahto tehtiin kauravispistä ja maustettiin mansikkahillolla ja vaniljasokerilla. Näistä yhden tortun sai naapurin abiturientti ja toisen kääretortun nouti  äiti, jonka abiturientille kääretorttua viedään sairaalaan.

Kulhokakuksi lopulta päätynyt suklaakääretorttu sai päälleen dumlekreemin ja dumlevaluman. Kakku vietiin sukulaisabiturientille. Aluksi hyvin jähmettynyt valuma aiheutti pienen yllätyksen lähtiessään jääkaapissa ollessaan uudestaan valumaan kakun kylkiä pitkin. Tämä fysiikan tai kemian dilemma ei aiheuttanut sen suurempaa pohdintaa, teen ääressä keskityttiin vain kakun lusikoimiseen ääntä kohden.

Ohut kääretorttu mustikkakurdilla, sitruunarahkalla ja vadelmahillolla täytettynä jäi kotijoukon syötäväksi.

Tsempit abeille pyörrevirran keskelle, kurimus päättyy aikanaan.

Keltanokkia ja konkareita

Rajatorpan uusi hieno koulu tarjosi hyvät puitteet 10-vuotiaiden poikien Mikro Challenge sarjan peleille. Osalla pelaajista turnauskokemus oli ensimmäinen laatuaan. Tuomari- ja toimitsijatehtävät hoidettiin pääosin A-poikien (U17 ja U19) voimin. Osa pojista puhalsi turnauksessa ensimmäistä kertaa tuomarin pilliin ja selviytyi siitä loistavasti! Buffan puolella buffavastaava oli tässä roolissaan ensimmäistä kertaa. 

A-pojat pelasivat myös pienellä joukkueella U19 sarjaa. Tehtävät piti jakaa pariin kertaan uudelleen, kun pelaajista osa sairastui, yhdellä murtui nenä ja toinen teloi sormensa. Toimitsija- ja tuomaritehtäviin nimettyjä tarvittiin pelaamaan ja pelaajista tuli tuomareita ja toimitsijoita. 

Konkarit pitivät paketin kasassa. Loistava jojo (joukkueen johtaja) hoiti pelaajaesittelyt, selosti pelitapahtumia ja haastatteli tauoilla katsojia. Aamulla ensimmäisenä paikalla ollut ja viimeisenä paikalta lähtenyt salivastaava luotsasi toimitsijapöytää ja tuomareita sekä hoiti pulmatilanteet, muun muassa rikkoutuneen lasivitriinin ja tukkeutuneen vessan.

Kaikilla herkuilla

Turnaussääntöjen mukaan mikropoikien peleissä ei ollut kolmen pisteen heittoja. Jos buffatoiminnasta olisi saanut pisteitä, se olisi ollut heitto kaaren takaa ja jos ei sukkana sisään niin onnekkaasti korin reunoja kiertäen. Kolmen pisteen suoritukseen päästiin tiimityöskentelyllä ja pelaamalla joukkueelle. 

Kun takana oli yö ripuloivan koiran kanssa ja pakastin hajosi muutama tunti ennen turnauksen alkua, oli buffavastaavana syytä toivoa, että sattumukset ja epäonni päättyisivät siihen. Onni on joukkueen vanhempien mahtava ja vastuuta jakava tiimi. Kun univajeinen buffavastaava välillä pyöri hyödyttömänä ympyrää, löytyi vastuunottavia buffavuorolaisia hoitamaan homman.

Suolaisten hitti buffassa oli kaikilla herkuilla varustettu Deluxe-hodari. Sämpylöitä ja nakkeja haettiin sunnuntaina kaupasta lisää kolme kertaa. Odotetusti makeista leivonnaisista suosikkeja olivat mokkapalat ja laskiaispullat. Buffassa oli varauduttu myös gluteenittomaan, maidottomaan ja vegaaniseen ruokavalioon. Sattuman satoa oli, että tällä kertaa vain kerran kysyttiin gluteenitonta. 

Jätehaaste

Jätteen lajittelu on tätä päivää, päiväkoti-ikäisetkin sen jo osaavat. A-poikien buffassa kokeiltiin sitä nyt varsin onnistuneesti. Keräysmuoville, kartongille, sekajätteelle ja palautuspulloille oli omat astiansa. Paremmalla ohjeistuksella kertakäyttölusikatkin olisivat voineet paremmin löytää tiensä sekajätteen joukkoon. Biojäteastiaa kyseltiin. Jos olisi ollut paikka mihin biojätteet kuljettaa, biojätteen keräyskin olisi järjestetty. Jätteen lajittelusta ja keräämisestä heitetäänkin nyt pallo seuralle. Onnistuisiko jätteen lajittelu ensi vuonna jokaisella turnauskoululla? Löytyisikö vaikka yhteistyökumppani jätteen lajittelun järjestämiseen ja lajitellun jätteen keräämiseen?

Ei ikinä enää?

Loppusiivouksen jälkeen, kun auto oli lastattu buffakamoilla, istahdimme Marin kanssa hetkeksi koulun pihalla tammikuun tihkua imeneelle kestopuupenkille. Musta ja kostea tammikuun ilta oli hetken täynnä tyytyväistä rauhaa, urakka oli ohi. Penkin kosteus imeytyi farkkuihin, mutta ilo onnistumisesta lämmitti ja valaisi hetken. ”Varmaan sanot että ei ikinä enää buffavastaavaksi!” No ei ihan niinkään. Varovainen ehkä. Tai mikäs siinä. Parantamisen varaahan jäi ja hyviä ideoita ja vaihtoehtoisia toimintatapoja jäi vielä kokeiltavaksi. Buffavuorolaisena ainakin, ensi vuonna uudestaan! 

Aikuisikää lähestyvän koripallojuniorin seinällä on ollut vuosia lempi NBA-pelaajan kuvia. Kobe Bryant pallon kuljetuksessa ja donkkaamassa. Tuona iltana, turnauksen päätyttyä, pysäytti uutinen helikopterionnettomuudesta ja koripalloikonin kuolemasta. Juniori muistanee aina missä oli sinä iltana kun Bryant kuoli – pelaamassa Ricoh-turnauksessa. 

Talkootyötä

Turnaus ei olisi kuitenkaan mitään ilman juniorikoripalloilijoita, joukkueita, jotka tänäkin vuonna osallistuvat turnaukseen. Osallistujien määrä, yli 290 joukkuetta ja noin 3000 juniorikoripalloilijaa, kertoo sen, että tapahtuma on aiempina vuosina ollut onnistunut. Onnistunut tapahtuma ei synny itsestään, tänäkin vuonna tarvitaan lukematon määrä talkootyötunteja, omistautumista ja yhdessä tekemistä.

3000 juniorikoripalloilijaa tuo mukanaan tapahtumaan tukijoukkonsa. Äidit, isät, sisarukset ja isovanhemmat täyttävät turnausviikonlopun aikana pelikenttien seinänvierustat ja katsomot. Viikonlopun mittaisessa tapahtumassa turnauskestävyys voi yhdellä jos toisellakin olla koetuksella. Onneksi on buffa, josta saa  kahvia ja syötävää.

Pellillinen mokkapaloja

Helppous ja nopeus ovat valtteja buffaleivonnassa. Pellillinen ehdotonta buffapöytien suosikkia mokkapaloja on helppo tehdä ja kuljettaa. Jos perinteiset mokkapalat sattuisivat kyllästyttämään, ne taipuvat myös muffinsseiksi, kakuksi tai kerrosmokkapaloiksi. Erilaiset versiot kuorrutuksesta ja koristelusta lisäävät mokkapalojen muuntelumahdollisuuksia. Tämän blogin reseptivihkosta löytyy ohjeet mokkapalamuffinsseihin ja kerrosmokkapaloihin. 

Erilaisia muita makeita ja suolaisia piirakoita voi myös leipoa pellillisiksi. Blogin resepteistä kerrosmokkapalojen lisäksi pellille leivotaan esimerkiksi pehmeä omenapiirakka sekä paras ja nopsa mustikkapiirakka. Suolaisista piirakoista esimerkiksi reseptikokonaisuus Buffetti ála MuKin äidit sisältää kinkkupiirakan ja välimeren piirakan ohjeet, joista voi valmistaa joko pellillisen tai kaksi pienempää piirakkaa. 

Puffinssit

Muffinssit – tai PuHu Junioreiden nimikkoleivonnaiset eli puffinssit, ovat käteviä buffapöydässä, niitä on helppo syödä myös ilman lautasta. Loppusyksystä lanseerattu puffinssi sai kolme makuvaihtoehtoa, Banana Layup, Träppi eli appelsiiiniansa ja Irtopallo. Blogikeittiössä otettiin vastaan haaste valmistaa myös vähemmän makea, terveellisempi puffinssi. Tämä puffinssi sai nimekseen Valmentajan valinta. Valmentajan valinta on välipalamuffinssi, joka sisältää gluteenitonta tuorepuuroa. Lisättyä sokeria on vain  2 tl vaniljasokeria koko taikinassa, yhtä muffinssia kohti se tekee noin 1/7 tl vaniljasokeria. Tämän puffinssin makeus tuleekin banaanista ja hedelmäsoseesta. Proteiinin lähteenä on maito, jogurtti ja kanamuna. Puffinssin koristelu tuotti hieman päänvaivaa. Lopulta kokeilujen jälkeen syntyi pursotettava banaanikreemi, jossa  ei ole lainkaan lisättyä sokeria. Lahjomaton makutuomari (koripallojuniori) hyväksyi välipalamuffinssin ja sen kuorrutteen.

Turnausbuffan valikoimaa miettiessä herää ehkä ajatus myös muiden ruokavalioiden huomioimisesta. Puffinssista kuin puffinssista tulee gluteeniton ja laktoositon käyttämällä gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita. Vegaaninen puffinssi vaatii hieman reseptin muokkausta. Periaatteessa mikä tahansa puffinsseista on mahdollista valmistaa vegaanisena tuotteita vaihtamalla, maitotuotteet vastaaviin vegaanisiin, rasva rypsiöljyyn ja kananmunan korvaaminen tai jättäminen pois. Etenkin Banana Layup soveltuu helposti vegaaniseen leivontaan. Vegaanisessa leivonnassa kun kananmuna voidaan korvata juuri banaanilla. Kuorrutetta tehdessä on syytä muistaa että vaniljakreemijauhe sisältää maitoproteiinia, se ei siis sovi vegaaniseen tai maidottomaan leivontaan. Alkuperäisen Banana Layupin kuorrute sisältää mansikkatomusokeria, jonka punainen väri tulee karmiinista, joka on eläinperäistä. Mansikkatomusokerin voi korvata mansikka-aromilla ja vegaanisella tomuvärillä.

PuHun A-poikien buffa

PuHun A-poikien turnausbuffan suunnittelu aloitettiin joulukuun alkupuolella muistelemalla aiempia turnausbuffetteja, miettimällä tulevan buffan tarjontaa ja lähettämällä sponsoritukipyyntöjä. Buffassa tarjoillaankin Pauligin kahvia, Arlan kahvimaitoa ja muita maitotuotteita sekä Finn Springin juomia. Leivonnaiset leivotaan Helsingin Myllyn Myllärin-tuotesarjan jauhotuotteilla.

A-poikien buffasta Ricoh-turnauksessa tulee löytymään syötävää laktoosittomille, gluteenittomille, maidottomille, vegaaneille ja lisättyä sokeria välttäville. Blogikeittiössä leivotaan A-poikien buffaan ainakin pehmeää omenapiirakkaa laktoosittomana, puffinsseista Valmentajan valinta gluteenittomana ja laktoosittomana, vegaaninen ja gluteeniton Banana Layup ja Irtopallo gluteenittomana ja laktoosittomana.

Ennen kuin turnauksen ensimmäinen aloituspallo nousee ilmaan tai kahvikupillinen on myyty, on vielä jaettava tehtävät ja työvuorot, askarreltava PuHu-coctailtikkuja, suunniteltava järjestettävä buffan jätteiden lajittelu ja keräys, leivottava jauhot pöllyten, haettava ja roudattava tarvikkeita, puhdistettava termarit ja kahvinkeittimet. Jokaiselle halukkaalle löytyy tehtävää ja jokainen työpanos on merkittävä. 

A-poikien joukkueen buffalle perustettiin oma Instagram-tili (@puhunapoikienbuffa), jota seuraamalla voi pysytellä ajan tasalla  joukkueen kotipelien ja Ricoh-turnauksen buffatarjonnasta ja tunnelmista.

Tekstissä mainittuihin resepteihin kuvien jälkeisillä painikkeilla.

Alla olevissa kuvissa: mokkapalamuffinssit, kerrosmokkapalat, pehmeä omenapiirakka, paras ja nopsa mustikkapiirakka, välimeren piirakka, valmentajan valinta ja vegaaninen Banana Layup.

Juhlahetkiä ja valvottuja öitä

Pertti, Pepe, on 51-vuotias, Marjutin pikkuveli ja työmaa (ja tämä oli kaikella isosiskon rakkaudella sanottu).  Marjut on veljelleen sisar ja omaishoitaja. 

Pepe pitää mökkeilystä, turkkilaisesta ruuasta ja juhlimisesta. Mökillä Pepe käy toisen siskonsa kanssa. Turkkilaisen kulttuurin harrastus alkoi Marjutin matkustelusta 1980-luvulla. Pepen 50-vuotisjuhlatkin vietettiin viime vuonna turkkilaisen bayramin merkeissä. Syksyisin vietetään Suomi-Turkki kulttuuriseuran vuosittaista juhlaa, syysbayramia, jota Pepe odottaa koko vuoden. Syntymäpäiväjuhlien ja bayramien lisäksi Pepe viettää nimipäiviä neljä kertaa vuodessa, Pertin, Kallen, Tapanin ja Raidan päivinä. Tärkeä juhla on myös joulu, jota Pepe viettää naapurissa siskojen, siskon lasten ja lastenlasten kanssa. Joulupukki tulee joka joulu. 

Kun veljeään 13 vuotta vanhempi Marjut teki omaishoitosopimuksen 2007, vastuu ja velvollisuudet siirtyivät virallisestikin Marjutille. Sitä ennen Downin syndroomaa sairastava Pepe oli ollut Marjutin hoidossa jo viiden vuoden ajan. Veljen hoitamisessa on kyse itsestään selvyydestä, ei sitä ole edes tarvinnut miettiä. Perheessä on aina autettu ja hoidettu muita. ”Jos joku alkaa ontumaan, se nostetaan pystyyn.”  Marjut huolehtii Pepen lääkityksestä, auttaa pesuissa, järjestää lääkärissä- ja ravitsemuterapeutilla käynnit, odottaa iltaisin pitkälle yöhön saakka, että Pepe pääsee nukkumaan. Pepe odottaa myöhään iltaisin vieraita, joita ei koskaan tule. Pakko-oireet hallitsevat Pepen elämää ja vaikuttavat myös omaishoitajan arkeen.

 Käsikynkkää kylänraitilla

Haleja ja pusuja, niistä ei ole tässä sisarussuhteessa pulaa ollut. Vanheneva veli tarvitsee ajan edetessä kuitenkin yhä enemmän hoitoa ja hoivaa. Eikä omaishoitajakaan siinä vieressä nuorru. Pepen liikkuminen on jo hankaloitunut. Käsikynkkää kuljetaan Klaukkalan kylänraitilla, taksi-kortti tuli tarpeeseen pidemmille matkoille. Aiemmin Pepe pärjäsi lyhyitä aikoja päivässä itsenäisesti, nyt ei enää. Tänä vuonna Pepe on totutellut väliaikaishoitoon kehitysvammaisten palvelukodissa Rajamäellä, joka Marjutin mukaan on paratiisi maan päällä. Marjut on totutellut itsestä huolehtimiseen ja vapaan pitämiseen. 

Vapaaviikolla ”aivot ovat omassa käytössä ja se on hullaannuttava olotila”.  ”Jos ei 64-vuotiaana ala pitämään itsestään huolta, sitä ei koskaan tapahdu. Nyt on mun hetki pitää itsestäni huolta.”

Marjut muistuttaa, että omien vapaiden pitämisen ja itsestään huolehtimisen pitäisi olla kaikkien omaishoitajien tärkeysjärjestyksessä numero ykkönen. 

”Mutta monet omaishoitajat esittävät jaksavampaa kuin ovat. Siksi myös ympäristön pitäisi pitää omaishoitajaa silmällä ja huomata avun tarve. Viimeistään siinä vaiheessa kun omaishoitaja avaa suunsa ja pyytää apua, sitä pitää saada.”

Vapaan viikon merkitys on Marjutille suuri. Pepe kulkee pääsääntöisesti mukana arjen menoissa ja harrastuksissa. Vapaaseen viikkoon Marjut keskittää nyt sellaiset menot joihin on parempi tai helpompi mennä yksin, kuten hammas- ja silmälääkäriin tai tapaamaan entistä työkäveria. Marjut suunnittelee Pepen väliaikaishoidon niin, että Pepe pääsee kuitenkin mukaan kaikkiin Pepelle tärkeisiin tapahtumiin ja menoihin.

Joulutoive

Arkipäivän lounastajat ovat lounaansa syöneet ja palanneet kahviosta takaisin kukin omiin töihin ja velvollisuuksiin. Marjutin hoitovastuu jatkuuu vuorokauden ympäri. Tapaamisemme alkaa olla lopuillaan. Vielä on yksi asia toimitettavana. Osana blogikeittiön taatelikakun taian etsintää tuli edellisenä päivänä ulos uunista Pepelle ja Marjutille leivottu laktoositon ja gluteiiniton taatelikakku. Pakettiin kääräisty kakku osoittautuu nappivalinnaksi. Pepe on ehtinyt jo lokakuun puolella odotella jouluisten kahvikakkujen tuloa myyntiin. Yksi joulunajan toive toteutui kakun myötä. Marjut huolehtii, että jouluaattona pukki tuo paketteja Pepelle, samaan aikaan lapselle ja aikuiselle, siinä missä suvun pienille lapsillekin.

”Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.” (Suomen omaishoitajaverkosto))                                                                                                                                       

Vuonna 2018 omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia oli koko maassa 47 504, Nurmijärven kunnassa 227. (THL: sotkanet.fi)

                                                                                                                                                      Lisätietoja omaishoitajuudesta ja esimerkiksi OmaisOiva-toiminnasta:  Omaishoitajaliitto ja 

Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Linkit muihin paikallisyhdistyksiin omaishoitajaliiton sivulla.

                                                                                                                                                       Lue lisää valtakunnallisesta omaishoitajien viikosta ja sen tapahtumista.

Alkuja

Toisinaan on lähdettävä ja aloitettava jotain uutta. Yhden lähteminen työyhteisöstä ja tiimistä pistää käyntiin prosessin, jossa ihmisen kokoinen aukko hiljalleen saadaan täytetyksi. Vastuuta ja tehtäviä jaetaan uudelleen, suunnitellaan toiminnot niin, että vähitellen aukko kuroutuu umpeen. Lähtö on uusi alku lähtijälle ja jääville. Liike on lääkettä työyhteisössäkin, pysähtyneisyys on jo puoliksi kuollutta. On nähtävä tehtävien uudelleen organisoinnin ja hetkellisen hämmennyksen yli. Onnea ja kaikkea hyvää tiimistä lähtijälle ja meille jääville.  

Läksiäisiä vietettiin nyyttärilounaan merkeissä. Lähtökuopasta eteenpäin ponnistavalle toivoteltiin onnea matkaan kohti uusia kuvioita. Blogikeittiöstä lounaspöydän jälkiruuaksi vietiin kesäistä juustokakkua, joka sai nimekseen Juhannuksen juustokakku. Samaa kakkua valmistettiin blogikeittiössä pari päivää myöhemmin saman työn toisen työyhteisön aamukahvipöytään lomalle lähdön ilosta. Loma on myös alku, samoin työhön paluu loman jälkeen. Loma on parhaimmillaan myös liikettä, joka mahdollistaa rutiinien katkaisun ja uusien näkökulmien avautumisen. 

Juuret

Juhannuksen juustokakun juuret löytyvät Kakkutaikurin mainiosta raparperivalkosuklaakakun reseptistä. Blogikeittiössä kakusta tehtiin hieman isompi, hieman pehmeämpi, hieman limempi ja mansikkaisempi. Kesältä maistuvassa kakussa alkukesän raparperi kohtaa keskikesän kypsyvät mansikat. Kohtaamispaikkana limevalkosuklaajuustokakku on sopivan ylellinen. Limeraparperi-kompotti lepää keksipohjan päällä ja mansikat koristavat kakun pintaa. Keskikesän henkeen koristukseksi käyvät myös luonnosta löytyvät syötävät kukat.

Joululahjan lunastus

Kummipoika sai joululahjaksi kakkulahjakortin. Toiveena oli syntymäpäiväkakku.

”Mielessä olisi vaaleapohjainen täytekakku, jonka täytteinä voisivat olla kinuski ja vadelma. Päällä ei tarvitse olla mitään koristelua, mutta kermavaahto voisi toimia hyvänä koristeena. Noilla toivomuksilla siitä tulee varmasti hyvä makuuni.”

14-vuotiaan toivekakkuun paistettiin viiden munan sokerikakkupohja. Kinuskia laitettiin joka kerrokseen pohjan päälle, se samalla kostutti kakkua, joten sokerivesikostutus sai jäädä niukaksi. Raikas vadelmamousse kaikkiin kolmeen väliin. Kakku kuorrutettiin ohuella kerroksella kermavaahtoa, jossa 2/3 oli vispikermaa ja 1/3 Flora vispiä. Päälle levitettiin kinuskia, joka sai valua kakun reunoja pitkin drip-kakun tyyliin. 

Vaikka kummipoika ei toivonut mitään muuta koristelua kuin kermavaahtoa, ei kakku lähtenyt blogikeittiöstä noine hyvineen. Kermavaahtoa ja vadelmia pursuava jäätelötötterö tuntui sopivalta kesäkuiseen kakkuun. Eikä voinut olla lisäämättä vielä hieman sokerihelmiäkin. Kakku hupeni kummipojan lautaselta teinipojan tyyliin. Pojan huoli kakun riittämisestä kuudelle hengelle ei sittenkään ollut ihan tuulesta temmattu.. Viidentoista hengen kakku riitti kuitenkin ja ylikin jäi.

Linkit Juhannuksen juustokakun ja vadelmakinuskitäytekakun resepteihin kuvien jälkeen.

Kakkutoiveita

Blogin Fb-sivulla etsittiin toukokuussa Nurmijärven kunnan alueelta ylioppilasta tai ammattiin valmistuvaa, jolle voisi antaa kakun. Etsintä päättyi jo ennen määräaikaa ja yhden sijasta kahdelle kakun toivojalle lähti ilmoitus toiveen toteutumisesta. Kumpikin toiveen esittänyt toivoi kakkua ammattiin valmistuvalle.

”Haluaisin erittäin kovasti yllättää ystäväni kakulla. Ystäväni valmistuu eläintenhoitajaksi ja on rehkinyt sen eteen erittäin paljon. Perinteinen mansikkakermakakku olisi toiveena ja kermavaahtoa siinä ei tarvitse säästellä, sillä se on ystäväni ihan lempparia.”

”Esikoinen valmistuu sähkö- ja automaatioasentajaksi ja olisi todella mahtavaa jos kakku vielä toisi aiheen esiin. Nuorella miehellä on vakituinen työpaikka valmiina, joten perheessä ollaan kaikki tästä onnelllisia.”

Kermaa ja mansikoita

Oliko tuo nyt sitten ihme, että kakkuihin toivottiin täytteeksi mansikkaa, näin kesän korvalla. Ei, mikäs sen parempaa. Toiseen toivottiin runsasta kermapursotusta ja toiseen ammattiin viittaavaa koristelua. Kumpaankin kakkuun tuli vaalea sokerikakkupohja, joka kostutettiin vain aavistuksella sokerivettä. Enemmän kosteutta kakkuihin toi viimekesänä pakastetuista mansikoista ja tomusokerista tehty mansikkasose. Mansikkasoseen päälle tuli vaniljainen täyte, johon pilkottiin sekaan tämän kesän tuoreita mansikoita. Vaniljainen täyte tehtiin Kinuskikissan perinteisen mansikkatäytekakun ohjetta soveltaen. Kermapursotukseen käytettiin laktoositonta kermaa, maustettiin tomusokerilla ja vaniljasokerilla, jämäköittämiseen hieman vaniljakreemijauhetta.

Toiseen kakkuun tulleet sähköjohdot tehtiin sokerimassasta. Kuparilangat valmistuivat riisinuudelista, joka värjättiin ensin keltaisella elintarvikevärillä ja sitten vielä kultaisella geelivärillä. Kakku päällystettiin vaniljan makuisella pehmeällä kreemillä. Rosoinen pintakerros syntyi pullasudilla. Pieni määrä kreemiä värjättiin vihreäksi ja sudittiin kakkuun sinne tänne. Kakun päälle kaulittiin sokerimassasta epäsymmetrinen alusta koristeille. Tosin johtoja tuli loppujen lopuksi myös alustan ulkopuolelle ja työnnettiin kakkuun pystyyn. Tämä oli mahdollista, koska kakku oli menossa pian valmistumisen jälkeen tarjoiltavaksi. Kakun sisään osittain työnnetyt sokerimassakoristeet alkavat tietenkin kosteudesta sulamaan, mutta nyt se ei haitannut.

Amatöörin virheitä

Puolustukseksi sanottakoon, että en ole leivonnan ammattilainen. Blogikeittiössä syntyvät kakut ja muut leivonnaiset ovat harrastelijan tuotoksia. Sitä toivoisi, että kaikki elementit olisivat kohdillaan, kun kakun antaa perhepiirin ulkopuolelle. Tällä kertaa kuljetuksessa tapahtui virhe, kakkupahvin alle unohtui laittaa liukueste. Seurauksena oli kakun törmäys kakkulaatikon reunoihin. Eläintenhoitajan kakun kermapursotukset kärsivät törmäyksessä.

Nuoren miehen kakku alkoi hiljakseen painua yhdestä suunnasta vinoon, kun reunusvuoka oli  poistettu ympäriltä. Tätä olisi voinut hieman korjata, jos sen olisi huomannut ajoissa. Kuorrutuksella ja koristelun asettelulla on mahdollista peitellä lievää vinoutta. Sokerimassasta tehdyt sähköjohdot napsahtelivat poikki naps naps kakun päälle aseteltaessa. Onneksi katkenneetkin johdot olivat käyttökelpoisia ja johtoja oli tullut tehtyä tarpeeksi paljon.

Yllätyksiä

Kumpikin kakku oli saajalleen yllätys, palautteesta päätellen mieluinen sellainen. Eläintenhoitajan kakun vei perille juhliin ystävä, joka oli kakkutoiveen esittänyt. Olisi ollut hienoa olla kärpäsenä katossa..

Sähkö- ja automaatioasentajan kakku toimitettiin suoraan saajalleen, jolle tuli kuulemma kiire vetää housut jalkaan, kun auto kaartoi pihaan.. Hämmennys taisi olla molemmin puolinen. Mitä sanoa vieraalle ihmiselle, jolle on leiponut ja tuonut kakun, mitä sanoa, kun tulee yllätetyksi kakulla. Kakku päätyi pöytään odottamaan hetken päästä saapuvia vieraita. Perheessä juhlittiin ammattiin valmistuneen lisäksi peruskoulunsa päättänyttä. 

Oli kutkuttavaa olla osallisena yllätysten järjestämisessä. Kumpikin juhlittava saa kuitenkin kiittää yllätyksestä kakkutoiveen esittäjää, toinen ystävää ja toinen äitiä. Onnittelut vielä kummallekin ammattiin valmistuneelle!

Kolmas kakku (ja neljäs kakku)

Helatorstaina matkattiin 75-vuotissyntymäpäiville, joille lähti mukaan kakku, jonka toteutuksessa oli vapaat kädet. Vaalea sokerikakkupohja, mansikkamousse kahdessa välissä, yhdessä välissä kermatoffeen makuinen täyte, kuorrutus ja pursotukset kermatoffeekreemillä. Koristeena mansikkaa, kultatomua ja kullan värisiä sokerihelmiä. Neljäs kakku kasattiin ylijääneistä kakkupohjista ja täytteistä, kuorrutteeksi vatkattiin kevyempi kermaseos, suurimmaksi osaksi Flora Vispiä ja osaksi laktoositonta vispikermaa. Pursotus tapahtui puolihuolimattomasti noin puolessatoista minuutissa. Kotijoukoille jääneestä kakusta ei tullut sesongin kauneinta, mutta maku ja kosteus olivat kutakuinkin täydelliset.

Rotinat ovat ruokalahjoja, joita perinteen mukaisesti viedään vastasyntyneen vauvan perheeseen. Rotinoiden perimmäisenä tarkoituksena on ollut helpottaa äidin toipumista ja voimistumista. 

Kauneusvirheitä koekeittiössä

Blogikeittiöstä tuli koekeittiö, kun vanhat tutut leivonnaiset tehtiin nyt nuoren perheen tuoreelle äidillekin sopiviksi. Koekeittiöhengessä kaikki ei mennyt niinkuin Strömsössä. Gluteeinittomista lusikkaleivistä tuli ensimmäisessä erässä pitsilastuja, suussa sulavia mutta ei sitä mitä oli tarkoitus. Mantelijauheen lisääminen taikinaan oli ratkaisu, jolla lusikkaleivät pitivät muotonsa uunissa. Lusikkaleipien väliin sipaistiin aprikoosihilloa.

Raparperipiiras valmistui jälkiruokapiiraan reseptiä soveltaen. Piiraasta tuli gluteeniton vaihtamalla vehnäjauhot glueteenittomaan jauhoseokseen, jauhojen määrää hieman lisäten. Alkuperäisestä reseptistä poiketen pohjataikinaan lisättiin myös vaniljasokeria. Piiraan täytteeksi mantelikiisselin alle tuli aiemmin valmistettua raparperikompottia. Kotitekoinen kompotti käyttäytyi uunissa odotetusti, kiehui ja kuohui huolestuttavasti. Tästä ei kuitenkaan ollut haittaa. Gluteeiniton versio jälkiruokapiiraasta vaatii kunnon jäähdytyksen, jos sen haluaa siirtää toiselle alustalle. Irtopohjavuoassa paistetun piiraan siirto tarjoiluastialle tai kakkupahville onnistuu hyvin jääkaappikylmänä. Paria päivää aiemmin tehty (ja syöty) koeversio oli jääkaapissa riittävän pitkään, nyt rotinaksi tehty piiras hieman kärsi siirrosta. Raparperipiiraan kauneusvirhettä korjattiin sirottelemalla tomusokeria päälle.

Kanalehtikaalipiirakan pohja tehtiin soveltaen Kaarina Roinisen reseptiä (TV-leipurin helpot kotileivonnaiset 2001). Vehnäjauhojen tilalla gluteeiniton jauhoseos ja tavallisten kaurahiutaleiden sijasta gluteeiniton kauralese. Broileripekoni, joka siis on kanaa, eikä nimestään huolimatta possua lainkaan, paistettiin pannulla lehtikaalin kanssa täytteeksi piirakkaan. Päälle muna-juusto-kerma-seos. 

Keittiöstä piti poiketa hetkeksi ompelukoneen ääreen, jotta vauvallekin saatiin tuliaisia mukaan. Piirakan paistumista vahtiessa viimeisteltiin hupsulle pehmokissalle lankaa ja neulaa käyttäen silmät, nenä ja hymyilevä suu. Aavistuksen liian kauan uunissa olleen kanalehtikaalipiirakan tummuutta vaalennettiin pienellä määrällä juustoraastetta, joka suli lämpimän piirakan päälle.

Pehmeää puhetta

Jostain se tuli, selkäytimestä tai vanhasta muistista. Kun vauva ojennettiin syliin löytyivät pehmeät liikkeet ja rauhoittavat äänteet. Sydän antoi rytmin keinuville askelille. Vaikka arabian kieli on yhtä vierasta kuin kiinan kielen murteet ja englannin puhuminen pitkälti ontuvaa, löytyi yhteinen kieli pienen Yousufin kanssa sillä hetkellä, kun syli täyttyi vauvan lämpimistä sormista, nalletossuihin puetuista varpaista ja hamuilevasta suusta. Äskettäin syntyneen lapsen kieli on kehon, kosketuksen ja luottamuksen kieli.

Kotimatkalla hymy viipyi huulilla, vauvan tuoksu posken iholla.

Kaikkea hyvää ja paljon onnea Yousufille ja koko perheelle. 

Linkki resepteihin kuvien alapuolella.

Aamiaisseura oli mitä mainiointa: Pinkkikoira, Lilakoira, Paitahirviö, harvahampainen poika ja nelikorvainen, töyhtötukkainen tyttö. Sekä kahden viimeksimainitun äiti. Leppoisalla aamiaisella aikuisten juttujen, lasten juttujen ja höpöhöpöjuttujen parissa aamu käännähti aamupäiväksi. 

Matkalla kotikeittiöön aurinko pilkahti esiin hetkeksi. Pääsiäisenä leivottu aurinkoinen rahkapiirakka muistui mieleen. Nopeasti valmistuvan piirakan ehtisi sopivasti valmistaa kotiin palaaville. Persikoiden puuttuessa pakkasesta kelpasi mustikat piirakan päälle. Puolet rahkasta vaihtui vähärasvaiseksi maustamattomaksi jogurtiksi. Purkki (250 g) maustamatonta rahkaa, 2 dl vähärasvaista jogurttia, 1 dl sokeria, 2 tl vaniljasokeria ja yksi muna. Jäiset mustikat päälle. Pohja ja paistoaika sama kuin aurinkoisessa rahkapiirakassa. Kevätaurinko leipojan käsissä ja piirakan murusissa.

Linkit hunajakaurasämpylöiden ja aurinkoisen rahkapiirakan reseptiin kuvin alapuolella.