Voipaperia ja foliota

Vesan äiti leipoo taatelikakut Kotilieden reseptillä. Reseptin rivien välit eivät paljasta salaisia ainesosia tai taikakonsteja. Kirjaimet ja sanat eivät näytä sisältävän muita merkityksiä kuin miltä ne tietokoneen ruudulla näyttävät. Se mitä reseptissä ei lue paljastaa kuitenkin luultavasti osan taatelikakun taiasta. Työpaikalle tuotu Vesan äidin taatelikakku on aina kääritty voipaperiin ja folioon. Kotielieden reseptissä ei anneta ohjeita kakun käsittelyyn paiston jälkeen. Tässä piilee kuitenkin yksi onnistumisen kulmakivistä. Unohdetaan kakun jäähdyttely leivinliinan alla. Kakku pakettiin heti paiston jälkeen, jotta kaikki kosteus pysyy kakussa.

Paistoaika ja lämpötila

Blogikeittiön sekalainen valikoima eri kokoisia, -muotoisia ja eri materiaaleista valmistettuja kakkuvuokia hankaloittaa yhden oikean paistoajan tai -lämpötilan löytymista. Kotilieden resepti ohjaa jakamaan taikinamäärän kolmeen saman kokoiseen vuokaan, jotka mahtuvat samaan aikaan uuniin paistumaan 60 minuutin ajan, ensin 175 asteessa ja loppuvaiheessa 160 asteessa. Vuokavalikoiman tuottama ongelma on ettei vuoat mahdu samalle paistotasolle. Ongelmaa voisi lähestyä laittamalla kiertoilmatoiminnon päölle ja paistamalla kakut kahdessa tasossa. Mutta mikä silloin olisi paistoaika ja -lämpötila? Vastaus uunin mallista ja toiminnoista riippumatta lienee kuitenkin kakkuvuokakohtainen. On otettava käyttöön näppituntuma, tai pikemminkin tikkutuntuma. Julistetaan kakku kypsäksi kun tikkuun ei tartu taikinaa. Taatelikakku saa olla mieluummin löhempänä juuri ja juuri kypsää kuin paistunut liian kuivaksi.

Gluteenitonta

Syksyn ensimmäistä taatelikakun paistoyritystä sotki ajatus kahden kärpäsen lätkäisemisesta samalla iskulla. Tuli tarve leipoa jotain gluteenitonta. Kotilieden reseptissä jauhojen määrä on ilmaistu grammoina ja desilitroina. Sattuman satoa gluteenittomat jauhot tuli punnittua. Jälkikäteen ajatellen tämä oli ehkä oikea ratkaisu. Yksi desilitra blogikeittiössä köytettyö gluteenitonta jauhoseosta painaa 50g  ja venhäjauhot 70g. Harrastelijan logiikalla ajatellen grammat ratkaisevat samaan lopputulokseen pääsemisessä. Gluteeniton ja laktoositon kakku kääräistiin voipaperiin ja folioon, paketoitiin ja annettiin seuraavana päivänä lahjaksi. (Tästä tulossa tarinaa erikseen.) Puolikkaasta annoksesta riitti taikinaa lahjakakun lisäksi kahteen minikakkuun, jotka jäivät blogikeittiöön laadun tarkkailua (maistelua) varten. Kakun koostumus ja maku olivat jo lähellä tavoiteltua.

Naapurin soodat 

Toisella yrityksellä taikinaan tarvittiin lainaksi naapurin soodat. Kiertoilmauuni päälle ja eri kokoisten ja muotoisten kakkujen paisto kahdessa kerroksessa. Tikkutuntumalla kokeiltu paistoaika oli nyt noin 35-40 minuuttia, lämpötila 155 astetta. Sama jälkikäsittely, voipaperiin ja folioon kääriminen heti kakun kumoamisen jälkeen. Yksi minikakku lähti naapuriin kiitokseksi soodan lainasta. Yksi kakku syötiin tunnin vetäytymisen jälkeen. Yksi vietiin töihin. Loput kakut maisteltiin miettien yhäkin piileskelevää salaista taikaa. Taikinan jauhot olivat osin sekoittuneet epätasaisesti ja pieni kohta kakuissa oli jäänyt aavistuksen raa’aksi. Tarkemmin ajateltuna jouhojen huonoa sekoittumista lukuunottamatta tämä oli nyt hyvin lähellä sitä mitä oli tarkoituskin. Seuraavaa kertaa varten jöi vielä Madeiran lorauttamiseen liittyvän ranneliikkeen kehittäminen. Voisiko taatelikakun taian salaisuus piillä siinä?

Linkki taatelikakun reseptiin kuvien alla, alkuperäiseen Kotilieden reseptiin tästä. Blogin reseptivihkossa viime vuodelta myös omenainen Rommitaatelikakku.