Perinneleivonnainen

Runebergintorttu on perinteikäs leivonnainen, jossa oleellista on maun lisäksi oikea suutuntuma, kostutus ja muoto. Luulisi löytyvän siis yksi ainoa ja oikea resepti. Mutta niin kuin elämässä muutenkin, mikä on yhdelle oikea, ei ole sama toiselle. Taikinaan voi laittaa nesteeksi esimerkiksi kermaa, mehua, omenahilloa. Vehnäjauhojen lisäksi laitetetaan piparimuruja tai korppujauhoja. Kakkuun käy myös mantelirouhe ja karvasmanteliaromi. Kostutukseen sopii punssi, rommi, mehu. Joku jättää tortut kostuttamatta. Torttua voi myös  toteuttaa perinteisen muodon lisäksii kakkuna ja kääretorttuna, siitä on väännetty myös Runebergin laskiaispullaa ja juustokakkua.

Blogikeittiössä Runebergintorttua tehtiin nyt ensimmäistä kertaa, haettiin sitä oikeaa kosteutta ja suutuntumaa. Perheelle, koripallojoukkueen buffaan ja pois annettavaksi valmistui Runebergin kakut, joissa muodon lisöksi ei nyt muutoin poikettu perinteistä. Taikinaan laitettiin piparin muruja ja kermaa. Kakku kostutettiin punssisokerivesi-liemellä. Karvasmanteliaromiakin sujautettiin mukaan. Teinin tuomio oli ”parempaa kuin ne mitä olen aiemmin syönyt”. Koripallojoukkueen buffassa tämä meni loppuun. Klaukkalan lumityö-sankareilta tuli kiitosviesti saunomisen ja kakkukahvien jälkeen.

Oikean reseptin metsästys jää nyt kuitenkin kesken. Ehkä se julkaistaan blogissa ensi vuonna, kun maapallo on kiertänyt aurongon kertaalleen ja lumikolat nojaavat taas kesän ja syksyn jälkeen talojen seiniin.

EDIT 1.2.2020 Runebergintorttujen resepti lisätty reseptivihkoon. Linkki reseptiin kuvan jälkeen.