Johnny English on mainio esimerkki ihmisestä, joka kääntää nolot tilanteet ja epäonnistumiset edukseen, menettämättä missään vaiheessa rohkeuttaan, uskoaan ja innostustaan asiaan. Johnny English on sydämeltään agentti, joka pelastaa maansa ja peittoaa roistot pelkästään luottamalla itseensä, räjähtäviin kyniin ja uskolliseen apulaiseensa Boughiin.
Keittiöresilienssi
Leipojalla on hyvä olla ainakin hitunen Johnny Englishmäistä resilienssiä. Resilienssi auttaa ihmistä selviytymään ja sopeutumaan ennakoimattomissa, yllättävissä muuttuvissa tilanteissa. Se on kyky jota toisilla ihmisillä on enemmän, toisilla vähemmän. Johnny Englishillä sitä on paljon. Hän pärjää loistavasti, vaikka kohtaa vastoinkäymisiä jatkuvasti. Hän joustaa, soveltaa, reagoi ja palautuu tilanteista sekä ottaa uudet muuttuvat tilanteet haltuunsa. Keittiössä resilienssi voi tarkoittaa suunnitelmien ja reseptin muuttamista kesken leipomisen, jos kaapista on päässyt loppumaan juuri ne kriittiset ainekset. Tai sitä, että muuttaa epäonnistuneen leivonnaisen joksikin muuksi. Tai vahingossa väärin tehdystä tuleekin jotakin uutta, ”näinhän tämän pitikin mennä”.
Ongelma olisi ollut ennakoitavissa, jos asiaa olisi ajatellut riittävästi. Suunnitelmana oli tehdä joulutorttuja hieman erilaisella täytteellä, itsetehdyllä kriikunahillolla ja tuorejuustolla. Elokuvateatterissa katsoja olisi tässä kohtaa jo aavistanut, että kohta rytisee tai räjähtää, vatsan pohjaan olisi tullut se odottava ja kutkuttava tunne, kohta saa nauraa. Viimeistään siinä kohtaa asetelma olisi ollut selvä, kun puolikuun muotoisten torttujen saumat nipisteltiin puolihuolimattomasti yhteen.
Oksentavista otuksista onnistumiseen
Resilienssi oli koetuksella siinä vaiheessa, kun kuvattavaksi suunnitellut tortut tulivat uunista ulos näyttäen lähinnä oksentavilta Halloween-otuksilta. Järjestelmäkamera vaihtui puhelimen kameraksi ja kuva näistä otuksista lähti Facebookin Leivotaan!-ryhmään. Ihan niin kuin Johnny Englishin noloille sattumuksille on helppo nauraa, myös hilpeät epännistuneet tortut saivat lyhyessä ajassa runsaasti tykkäyksiä, naurunaamoja, myötätuntoisia ja kannustavia kommentteja. Kaikki ne auttoivat resilienssin rippeiden keräämisessä ja uuden suunnitelman sekä taikinan ja täytteen tekemisessä. Täyte meni uusiksi juuston osalta, tuorejuuston tilalle tuli vuohenjuusto. Leivotaan!- ryhmästä saadut hyvät neuvot hillon paistonkestävyyden parantamisesta ja saumojen kiinnityksestä edesauttoivat uuden yrityksen onnistumista.
Rahkavoitaikinasta tehdyt tortut kriikunahillon ja vuohenjuuston kanssa ovat jo melko kaukana joulutortuista. Suolaisen juuston ja makean mutta myös kirpeän hapokkaan kriikunahillon makuyhdistelmä käy mainiosti glögin kaveriksi. Lämpimänä juuston maku tulee tortuissa voimakkaammin esiin, mutta maistuu myös kylmänä.
Resepti näihin onnistuneempiin torttuihin löytyy Reseptivihkosta. Jos kuitenkin haluaa jostain syystä valmistaa oksentavia otuksia, kannattaa toimia näin:
- käytä paistoa kestämätöntä hilloa, jos se ei ole tarpeeksi löysää, lisää siihen esimerkiksi tuorejuustoa, älä lisää perunajauhoja
- älä kostuta tortun reunoja vedellä
- nipistele huolimattomasti reunat yhteen, älä käytä haarukkaa, taikinapyörää tai kakkuraappaa apuna
- lisää otuksille syötävät silmät
